SKF-sivuston evästeet

Käytämme evästeitä voidaksemme varmistaa, että käyttökokemuksesi sivustoistamme ja verkkosovelluksistamme on paras mahdollinen . Jos jatkat muuttamalla selaimesi asetuksia oletamme, että hyväksyt evästeiden vastaanottamisen. Voit kuitenkin milloin tahansa muuttaa evästeitä koskevat selainasetukset.

Tutkijayhteistyö vauhdittaa teollisuuden kehitystä

  • Tarina

    2016 syyskuu 29, 10:00 CEST

    SKF, Chalmers University ja Ericsson auttavat yhteistyössä rakentamaan käytännön perustan Industry 4.0 -konseptille ja todistavat samalla, miten tärkeää teollisuuden ja tutkimuksen yhteistyö on.

    Ulkopuolisen silmin teollisuuden ja tutkimuksen välinen yhteistyö vaikuttaa yksinkertaiselta ja suoraviivaiselta: yrityksellä on ongelma, se maksaa korkeakoululle ja tämä ratkaisee asiantuntemuksellaan ongelman. Todellisuudessa yhteistyö on kuitenkin paljon syvällisempää – siihen kuuluu koulutusta, rekrytointia, tuotteistusta ja muita yhteisiä etuja.

    "Yhteistyössämme korkeakoulujen kanssa saamme käyttöömme niiden osaamista ja tietämystä, jonka hankkimiseen itsellemme meiltä olisi kulunut paljon aikaa", sanoo SKF:n projektipäällikkö Martin Friis, jonka erikoistehtävänä on luoda yhteyksiä ulkopuolisten toimijoiden kanssa rahoitettujen tutkimus- ja kehitysprojektien puitteissa.

    Korkeakoulun tehtävänä on tuottaa tietoa, joka on yhteiskunnalle merkittävää, kun taas teollisuuden on oltava kilpailukykyinen omalla toimialallaan. Hedelmällisen yhteistyön saavuttamiseksi on tärkeää ymmärtää molempien tehtävien tärkeys. Minkä tahansa yhteistyön on johdettava win-win-tilanteeseen, muuten sitä ei ole.

    SKF tekee tuotekehitysyhteistyötä kaikkialla maailmassa toimivien korkeakoulujen kanssa. Yhteistyömuodot ulottuvat yksittäisistä insinööritutkinto- ja väitöskirjaprojekteista suurempiin hankkeisiin, joihin osallistuu useita tutkijoita. Jotkut laajamittaisista tehtävistä koskevat ohjelmaa tai aihetta, jota varten on osoitettu paljon resursseja.

    Esimerkkejä tästä ovat SKF University Technology Centerit, joiden yhteydessä SKF on nimennyt tiettyjä yhteistyökumppaneita erityisten ydinteknologioitten kehittämiseksi. Näihin kuuluvat tribologia (kumppanina Imperial College), teräs (Cambridge University) ja kunnonvalvonta (Luleå tekniska universitet).

    Eturintamassa
    Tuotantojärjestelmien ja tuotteiden monimutkaisuus lisääntyy jatkuvasti, ja osaamisen ja tietämyksen määrä kasvaa niin nopeasti, että ajan tasalla pysyminen kehityksessä on vaikeaa. Korkeakoulut edustavat aihealueidensa kärkeä, Friis sanoo, ja tähän toimintaan osallistuminen merkitsee suurta etua teollisuusyrityksille.

    Hyödyllistä tietoa kulkee kuitenkin myös päinvastaiseen suuntaan. Samalla, kun teollisuusyritykset saavat käyttöönsä korkeakoulujen tekemää perustutkimusta, se voi myös antaa palautetta nykyisistä ja tulevista tarpeistaan. Tämä auttaa tutkijoita kohdistamaan tutkimustaan entistä tarkemmin ja suunnittelemaan kursseja, jotka vastaavat paremmin teollisuuden tarpeita kouluttamalla opiskelijoita, joiden taidot täyttävät nykyajan teollisuuden vaatimukset.

    Tämä liittyy käytännön rekrytointityöhön. SKF:n kaltainen suuri teollisuusyritys palkkaa joka vuosi paljon insinööriopiskelijoita. Läheiset yhteydet akateemiseen maailmaan auttavat iskostamaan SKF-brändiä opiskelijoiden mieleen. "Silloin he tietävät, keitä me olemme, ja että SKF olisi kiinnostava työnantaja", Friis sanoo.

    Brändäyksen ja tunnistettavuuden idea on viety pidemmälle kuin suora rekrytointi SKF:n piiriin. Monet insinööriopiskelijat päätyvät lopulta muiden teollisuusyritysten palvelukseen. Mutta koska opiskelijat tuntevat SKF:n ja sen tuotteet, SKF hyötyy tästä heidän toimiessaan jo tutkinnon suorittaneina insinööreinä kokopäivätyössä määrittelemässä komponentteja kuten laakereita tai tiivisteitä.

    Samalla SKF:n työntekijät voivat toimia vierailevina professoreina, luennoimassa osa-aikaisesti korkeakouluissa ja ohjaamassa tohtoreiksi ja insinööreiksi koulutettavia. SKF voi myös vaikuttaa koulutuksen kehittämiseen lähettämällä vierailevia luennoitsijoita, antamalla opiskelijoille case-ehtäviä tai osallistumalla ylioppilaskuntien työpajoihin ja tapahtumiin.

    Teollisuuden kehittäminen
    Monet valtiot haluavat edistää teollisuuden ja korkeakoulujen välisiä yhteyksiä, eikä Ruotsi ole tästä mikään poikkeus. "Valtio rahoittaa tutkimusohjelmia, jotka vahvistavat korkeakoulutusta ja keskittyvät samalla täyttämään teollisuuden tarpeita", Friis sanoo. "Rahoituksen on kohdistuttava oikeille alueille, joten hankkeet valitaan huolellisesti."

    Yhdellä tasolla valtio rahoittaa suoraan koulutusta ja perustutkimusta. Toisen rahoitusjärjestelmän avulla tuetaan teollisuusyhteistyötä, jossa tutkimusta kehitetään edelleen esimerkiksi sovittamalla sitä todelliseen ympäristöön. Tämä rahoitus toimii siltana akateemisen tutkimuksen ja teollisuuden kehityksen välillä ja kattaa yleensä teknisen koulutuksen tasot 3–7. Julkinen rahoitus kattaa tavallisesti koulutusresurssit, kun taas yritykset vastaavat omista kustannuksistaan.

    Jotta teollisuus toimisi tehokkaasti tällä alueella, sen on tärkeää osallistua toimialajärjestöjen ja -organisaatioiden toimintaan voidakseen korostaa teollisuuden tulevia tarpeita. Nämä organisaatiot pyrkivät vaikuttamaan esimerkiksi painopistealueiden valintaan ja tutkimusmäärärahojen kohdentamiseen.

    Lobbaustoiminta auttaa edistämään yritysten tarpeiden ottamista huomioon ja helpottaa verkostojen luomista tutkijoiden, teollisen tutkimuksen muiden mahdollisten kumppaneiden ja rahoituksen parissa toimivien asiamiesten välille. Tämä on tehokas tapa osoittaa tarpeellisia tutkimusalueita, mahdollisia akateemisia ja teollisia tutkimuskumppaneita ja niitä vastaavia rahoitusmahdollisuuksia.

    Yhteistyöverkosto
    Friis ehdotti menestyksekkäästi Vinnovalle (Ruotsin elinkeinoministeriön alainen laitos) erästä projektia, joka liittyy ajankohtaiseen Industry 4.0 -hankkeeseen, futuristiseen visioon kaikkien nykyaikaisen tehtaan osien välisestä yhteistoiminnasta. Kaksivuotinen projekti on nimeltään 5GEM (5G Enabled Manufacturing) ja siihen osallistuvat yhteistyössä SKF, Chalmers University ja tietoliikennejätti Ericsson. Ericssonin langattoman tekniikan, SKF:n tuotantojärjestelmien ja Chalmersin tutkimuksellisen asiantuntemuksen yhdistäminen voi auttaa luomaan perustaa Industry 4.0 -järjestelmälle.

    "Tulevaisuuden älykkäässä tehtaassa Wi-Fi ei vastaa uusia luotettavuuden, nopeuden ja tietomäärän asettamia vaatimuksia", Friis sanoo. "Järjestelmän on oltava tilanteen tasalla keskeytyksittä."

    Tulossa oleva 5G-standardi, mukaan lukien teknologiat kuten infrastruktuuri, pilviratkaisut ja analyysit, voi olla osa käytännön ratkaisua joka mahdollistaa Industry 4.0:n. "Toistaiseksi Industry 4.0 on ollut olemassa vain konseptina, mutta tämän tyyppinen teknologia tekee siitä totta", hän sanoo.

    5G:n tulo mahdollistaa korkeampien taajuuksien hyödyntämisen, jolloin suuria tietomääriä voidaan siirtää nopeasti ja luotettavasti. "Luotettavuus ja turvallisuus ovat keskeisiä vaatimuksia", Friis sanoo. "Yhteydet on pystyttävä takaamaan jatkuvasti, muussa tapauksessa tuotanto epäonnistuu."

    Projektikumppanit kehittävät yhdessä sarjan 5G:hen perustuvia prototyyppejä, jotka testataan SKF:n tehtaissa. Ne arvioidaan neljän pääkriteerin perusteella: tuotannon tehokkuus; tuotannon joustavuus; jäljitettävyys; kestävä kehitys. Tiimi on jo lähes valmis valitsemaan, mitä prototyypeistä aletaan kehittämään edelleen. Projektilla osoitetaan, miten yhdistettävyys voi tehostaa tuotantojärjestelmän suorituskykyä.

    Projektin tavoitteena on käyttää tehostettua yhdistettävyyttä ja analyysejä oikean tiedon saavutettavuuden takaamiseksi juuri silloin ja siellä, milloin ja missä sitä tarvitaan. Tämän mukauttaminen ihmisen (tai koneen) tarpeisiin mahdollistaa päätöksenteon joko manuaalisesti tai automaattisesti tavalla, joka luo tuotantojärjestelmään lisäarvoa.

    Kehittämässä Industry 4.0:aa
    Tietojen välisellä vuorovaikutuksella on jo merkittävä tehtävä teollisuudessa, kuten esimerkiksi ennaltaehkäisevissä kunnossapitojärjestelmissä. Toteutettuna Industry 4.0 tuo tämän aivan uudelle tasolle.
    Johan Stahre, Chalmers Universityn tuotantojärjestelmien professori, ja samalla 5GEM-projektipäällikkö, sanoo: "Projektin tavoitteena on luoda maailmanluokan tuotantojärjestelmä, joka lisää tuottavuutta parantamalla tehokkuutta sekä lisäämällä joustavuutta ja jäljitettävyyttä. Projektin keskeinen osa on sen varmistaminen, että nämä teknologiat ovat helposti siirrettävissä muille teollisuudenaloille."

    Hän varoittaa myös, että teollisuuden on tällä kertaa onnistuttava projektissaan – yleisen liitettävyyden konseptia on nimittäin kokeiltu jo kerran. "1990-luvulla kehitteillä oli hanke nimeltä Computer Integrated Manufacturing, jossa kaikki osa-alueet pyrittiin liittämään yhteen", hän sanoo. "Yhteentoimivuus ei kuitenkaan onnistunut, ja tuloksena oli automaatiosaarekkeita. Kehityksen saaminen nykyiselle tasolleen on vienyt 20 vuotta."

    Industry 4.0:n edessä on vielä haasteita, kuten standardointi ja yhteentoimivuus, mutta 5GEM:n kaltaiset projektit voivat tuoda sitä lähemmäksi toteutumista.

    Aktiebolaget SKF
    (publ)

    Lisätietoja:
    Lehdistösuhteet: Nia Kihlström, +46 31-337 2897; +46 706 67 28 97; nia.kihlstrom@skf.com

    SKF on johtava maailmanlaajuinen laakereiden, tiivisteiden, mekatroniikan, voitelujärjestelmien sekä teknisen tuen, kunnossapito- ja luotettavuuspalvelujen, konsultointi- ja koulutuspalvelujen sekä muiden vastaavien palveluiden tarjoaja. SKF:llä on edustajia yli 130 maassa, ja sillä on maailmanlaajuisesti noin 17 000 jakelupistettä. Vuonna 2015 yhtiön liikevaihto oli 75 997 miljoonaa Ruotsin kruunua ja sillä oli 46 635 työntekijää. www.skf.com

    ® SKF on SKF-konsernin rekisteröity tavaramerkki.

  • Kuva

Lataa lehdistöpaketti

Lehdistöpaketti (29.2 MB)

SKF logo