SKF-sivuston evästeet

Käytämme evästeitä voidaksemme varmistaa, että käyttökokemuksesi sivustoistamme ja verkkosovelluksistamme on paras mahdollinen . Jos jatkat muuttamalla selaimesi asetuksia oletamme, että hyväksyt evästeiden vastaanottamisen. Voit kuitenkin milloin tahansa muuttaa evästeitä koskevat selainasetukset.

Resepti kestävään kehitykseen

  • Tarina

    2016 marraskuu 22, 02:00 CET

    Pyrittäessä parantamaan kestävää kehitystä yksityiskohdilla on merkitystä. Haastavien ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi elintarvike- ja juomayhtiöt saattavat joutua terävöittämään keskittymistään toimintojen ja kunnossapidon ongelmakohtiin. SKF:n Marketing and Sustainability Manager Eva Otel kertoo tästä lähemmin.

    Elintarvike- ja juomateollisuudessa tiedetään, että kestävällä kehityksellä on väliä. Asiakkaat valitsevat yhä useammin tuotteita, joiden yhteiskunnallinen ja ympäristöllinen maine on hyvä. Osakkeenomistajat haluavat näyttöä siitä, että yhtiöt eivät tuhlaa rahaa kuluttamalla liikaa vettä tai energiaa tai tuottamalla tarpeettoman paljon jätettä. Sääntelyviranomaiset haluavat tuotantoprosesseja, jotka eivät saastuta elintarvikkeita, maata, vesiä tai ilmaa. Kuten YK:n COP21-ilmastosopimus osoittaa, maailman maiden hallitukset ovat yhdessä sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasuista aiheutuvaa ilmaston lämpenemistä.

    Maailmanlaajuiset johtavat elintarvikkeita ja juomia valmistavat yhtiöt ovat asettaneet itselleen haastavia kestävyystavoitteita. Muiden yhteiskunnallisten ja ympäristöllisten sitoumusten lisäksi esimerkiksi Diageo aikoo turvallisesti käyttää uudelleen 100 prosenttia jätevesistään1, Unilever haluaa vähentää tuotteidensa elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasujen päästöjä 50 prosenttia2, ja Nestle on asettanut tavoitteekseen eliminoida kaatopaikalle päätyvän tehdasjätteen, kaikki nämä vuoteen 2020 mennessä.

    Nämä ovat suuria tavoitteita ja yhtiöiden sitoutuminen on ihailtavaa, mutta tavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa. Nämä yritykset huomaavat yhä useammin, että maailmanluokan menestys kestävän kehityksen edistämisessä riippuu niiden toimintojen ja kunnossapitoprosessien yksityiskohdista.

    Monilla yhtiöiden tekemistä päätöksistä on vaikutusta kestävään kehitykseen, alkaen raaka-aineiden lähteistä valmistusteknologian valintaan ja toimitusketjun rakenteeseen. Monet elintarvike- ja juomayhtiöt ovat tehneet merkittäviä muutoksia näillä alueilla. Ne ovat esimerkiksi kannustaneet toimittajia ottamaan käyttöön tehokkaita viljelymenetelmiä, asentamaan huipputehokkaita laitteita tuotantolaitoksiin ja ostamaan uusiutuvaa energiaa. Tämän tyyppisten strategisten päätösten riittävyys on organisaatiolle kuitenkin vain rajallinen. Itse asiassa tuotantolaitteistojen käyttötapaa koskevilla taktisilla päätöksillä voi olla huomattava vaikutus keskeisiin kestävän kehityksen mittareihin.

    Tämä käy ilmi kun tarkastelemme lähemmin muutamaa esimerkkitapausta. Energiatehokkuuden alalla esimerkiksi yksi yleinen päätös voisi olla pumppuja, sekoittimia ja muita laitteita käyttävien sähkömoottoreiden korvaaminen energiatehokkaammilla moottoreilla. 18,5 kW:n sähkömoottori, jonka energiatehokkuusluokka on IE1, voi toimia 89,3 prosenttisella nimellisteholla. Luokkaan IE3 kuuluvan saman moottorin version tehokkuus voi olla 92,6 prosenttia. Tämä 3,3 prosenttiyksikön parannus tehokkuudessa on arvokas, mutta jos moottorin käyttämä pumppu on heikosti huollettu tai jos kytkinakselit ovat väärin linjatut ja aiheuttavat koneeseen ylimääräistä kitkaa, tuloksena oleva energiahävikki voi hyvin olla suurempi kuin mitä spesifikaatioiden parantamisella voidaan saavuttaa.

    Eräässä elintarvike- ja juomatehtaassa esimerkiksi 12 pumpun värähtely oli voimakasta ja ne kuluivat nopeasti. Yhteistyössä SKF:n kanssa tehtaan tuotanto-organisaatio totesi ongelman pääsyyksi akseleiden puutteellisen linjauksen. Akselinlinjauksen jälkeen paranivat paitsi pumppujen melu- ja värähtelytasot sekä luotettavuus, mutta myös niiden energian kulutus pieneni yhdessä tapauksessa jopa 20 prosenttia ja keskimäärin 16 prosenttia. Korjaus supisti yhtiön sähkönkulutusta yli 9 000 kWh vuodessa pumppua kohti, ja sen vuotuiset CO2-päästöt pienenivät 28 tonnia kaikkien 12 pumpun osalta. Kun joissakin elintarvike- ja juomatehtaissa on käytössä useita satoja pumppuja, tällaiset parannukset voivat johtaa moninkertaisesiin tuloksiin.

    Lisäksi tulevat vielä laitteiden käytettävyyden vaikutukset. Ennakoimattomassa tuotantokatkoksessa useimmat tuotantolaitokset jättävät muut linjan koneet käyntiin korjausten ajaksi. Tämän vuoksi tuotantoyksikkökohtainen energian kulutus kasvaa linjan luotettavuuden heiketessä.

    On tunnettu tosiasia, että tehokkaalla voitelulla on ratkaiseva merkitys pyrittäessä vähentämään laitosten ennakoimattomia seisokkeja. Usein sanotaan, että voitelu joko pelastaa tai tuhoaa kaluston suorituskyvyn. Kun hyvät voitelukäytännöt on jo laajalti hyväksytty perustavanlaatuisiksi laitoksen luotettavuuden edellytyksiksi, kysymys ei ole uudelleenvoitelusta tai sen tarpeettomuudesta, vaan valinnoista, joiden avulla päästään oikeisiin tuloksiin mahdollisimman vähäisin ympäristövaikutuksin.

    Laakereiden puhdistaminen voi tuottaa rasvan likaamia materiaaleja kuten käsineitä ja puhdistusliinoja, esimerkiksi paperipyyhkeitä, jotka tyypillisesti hävitetään polttamalla. Tämä ei vastaa Zero Landfill3 -aloitteen tavoitetta siirtyä jätteiden hävittämisestä niitä välttävään toimintatapaan.

    Pesussa liika rasva (ulos puristumisen vuoksi) pestään pois laakereista ja se huuhtoutuu jätevesijärjestelmään.

    Jos voitelun hallinta ei ole tarkkaa, ongelmat voivat moninkertaistua. Voiteluaine, joka pääsee tuotantoympäristöön, voi vaarantaa elintarviketurvallisuuden ja aiheuttaa koneiden käyttäjille liukastumisvaaran.

    Elintarvike- ja juomateollisuuden tulee pohtia voiteluprosesseja tuotantolaitoksissa ja harkita vaihtoehtoisia teknologioita, jotka parantavat elintarvikkeiden ja käyttäjien turvallisuutta, minimoivat kustannukset ja optimoivat ympäristöedut.

    Tällaisiin haasteisiin vastaaminen edellyttää hyvin yksityiskohtaisia muutoksia. Huipputehokkaat tiivisteet voivat ehkäistä veden tunkeutumista laakereihin, vähentää vikoja ja pidentää osien vaihtovälejä. Automaattisten voitelujärjestelmien avulla voiteluaineen määrä saadaan tarkkaan hallintaan, jolloin sen kulutus vähenee, likaantumisvaara pienenee ja työmäärä supistuu mahdollisimman vähäiseksi. Ehkä merkittävin vaikutus on uuden sukupolven laakeritekniikalla. joka tekee uudelleen voitelun tarpeettomaksi ja vapauttaa yritykset lopullisesti pesu- ja uudelleenvoitelukierrosta.

    Tämän tyyppiset teknologiat tarjoavat usein elintarvike- ja juomateollisuudelle win-win-ratkaisuja, jotka pienentävät käyttökustannuksia ja auttavat niitä samalla saavuttamaan kestävyys- ja elintarviketurvallisuustavoitteita. Päähaaste tällaisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä on niiden löytäminen. On epätodennäköistä, että edes suurella ja hyvin resursoidulla yrityksen kestävästä kehityksestä vastaavalla osastolla olisi riittävästi tietoa laitteista ja tuotannon toiminnoista, jotta ne voisivat tunnistaa monia mahdollisia parannuksia. Ja ne, joilla tätä tietoa on – käyttäjät ja kunnossapitotiimit – voivat olla keskittyneinä muihin tärkeisiin tehtäviin. Tämä edellyttää kulttuurin muutosta. Vain silloin, kun vastuu kestävästä kehityksestä on hajautettu koko organisaatioon – liittämällä tavoitteet ympäristövaikutusten vähentämisestä ja jätemäärän supistamisesta laatua, tuottavuutta ja turvallisuutta koskeviin tavoitteisiin – elintarvike- ja juomateollisuuden yritykset voivat löytää keinon päästä toiminnassaan erinomaiseen pitkän aikavälin tehokkuuteen.

    Aktiebolaget SKF
    (publ)

    Lisätietoja:
    Lehdistösuhteet: Sabine Hergenröder, +46 31 337 6418, +46 705 77 6418; sabine.hergenroder@skf.com

    SKF on johtava maailmanlaajuinen laakereiden, tiivisteiden, mekatroniikan, voitelujärjestelmien sekä teknisen tuen, kunnossapito- ja luotettavuuspalvelujen, konsultointi- ja koulutuspalvelujen sekä muiden vastaavien palveluiden tarjoaja. SKF:llä on edustajia yli 130 maassa, ja sillä on maailmanlaajuisesti noin 17 000 jakelupistettä. Vuonna 2015 yhtiön liikevaihto oli 75 997 miljoonaa Ruotsin kruunua ja sillä oli 46 635 työntekijää. www.skf.com  

    ® SKF on SKF-konsernin rekisteröity tavaramerkki.

  • Kuva

Lataa lehdistöpaketti

Lehdistöpaketti (3.3 MB)

SKF logo